Talvi oli entisten asukkien kanssa muokannut, tai jättänyt muokkaamatta erinäisiä kohteita. Talomme oli myynnissä pitkään ennen kuin ratsastimme paikalle, ja se on varmaankin osasyy että kaikki on vähän kenollaan. Mutta tästäkin me selviämme, se vaan vaatii vähän aikaa, rahaa ja järjestäytynyttä toimintaa.
Siitä huolimatta, että projekti tuntuu suunnattomalta työtuntien viemäriltä, olen nauttinut näistä muutamasta viikosta. Vaikka ehkä mitään kovinkaan näkyvää ei ole vielä saatu aikaiseksi, niin en juuri heti nyt tästä näin keksi parempaa keinoa unohtaa työhommat _ja kaikki muutkin hommat_ kuin nykertää polvet kipeänä pihan nurkissa.
Tämä sunnuntai pyhitettiin kokonaisuudessaan sisähommille, ei varmasti muuten mutta ulkona on tullut aamusta asti kaatamalla vettä. Lattiat ja akvaario puhtaaksi, ruokaa, päiväunet, pyykkejä. Luksusta! Mieskin vieraili kotona, hetki sitten taas ampaisi reissuun. Itselläkin koittaa lähtö huomenna, helatorstaista sitten pitemmät vapaat. Koira vietiin Anoppilaan hoitoon, talo ei ole vielä koskaan ollut näin hiljainen.
Tässä leikissä vaaditaan kevytmielisyyttä,
tietyn sekavuuden tason ymmärtämistä
ja roimasti mielikuvitusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti